Vauhdikasta joulua

Tässä lyhyt tiivistelmä joulustamme, ennenkuin blogisti vetäytyy joululomalle. Juhlimme joulua kolmepäiväisesti, lähes samaan tyyliin kuin edellisvuonna, joista löytyy postaukset täältä.

 

 

Aaton aattona juhlimme joulu omalla perheellä. Kävimme hakemassa postista joulun postipaketteja. Leivoimme vielä pipareita. Toimme edellisenä päivänä Pazardzhikistä ostetun joulukuusen sisälle ja koristelimme sen. Kävimme kynttilöin koristellussa joulusaunassa. Söimme herkullisen jouluaterian; karjalan paistia, riisipiirakoita, porkkana-, peruna- ja kurpitsa-laatikkoa. Viimeisin vastaa lähes suomalaista lanttulaatikkoa. Tietysti jälkiruuaksi joulutorttuja, pipareita ja taatelikakkua. Tämän jälkeen perheemme jouluperinteen mukaisesti lauloimme joululauluja, luimme jouluevankeliumin ja sitten kertomuksen itämaantietäjistä, jotka toivat lahjoja Jeesukselle. Siitä ilosta, että Jumalakin on antanut meille parhaan lahjan, itsensä, mekin voimme antaa lahjoja toisellemme. Lahjojen aukaisun ja uusien leikkien merkeissä ilta vaihtuikin yöhön. Jouluna saa valvoa niin myöhään kun jaksaa, on kuultu jo pitkin syksyä lasten suusta. Tällä kertaa se niin myöhään oli puoleen yöhön saakka. Aamulla kuitenkin piti herätä jo ennen kahdeksaa, uudet lelut kutsuivat. Univelkojen takaisin maksun aika tuli seuraavana iltana sitten.

 

Jouluaattona täytyi vielä lähteä käymään postissa, naapurin mummo oli postitätin kanssa illalla yrittänyt tuoda meille viimeisiä postipaketteja, mutta harmiksemme olimme juuri silloin saunomassa. Tästä riitti kuitenkin selitystä kaikille ohikulkijoille ja kadun miehille, kuinka he olivat ainakin puoli tuntia paukutelleet ovia ja ikkuinoita, soittaneet ovikelloa ja mekastaneet kadulla, mutta me emme avanneet, vaikka talossa oli kaikki valot päällä. Sää oli mitä kesäisin talven keskellä ja lasten kanssa leikiessämme Billan -puistossa prinsessan ryöstöä linnasta täytyi takitkin ottaa pois ja olla paitasillaan. Mutta viikonlopuksi on luvattu luntakin ehkä. Ennen iltamenoja otimme vielä skype-yhteyden mummolan joulujuhliin ja näimme vilauksen oikeasta joulu-ukista.

 

 

 

Viimevuoden tapaan Krushevon seurakuntalaiset eivät tänä vuonna päässeet porukalla Peshteran joulujuhlaan mukaan ja papin ollessa omassa kirkossa paikalla lähti Jouni viemään joulutervehdyksen Krushevoon yhden nuoren kanssa. Viemisiksi ostimme ison täytekakun, olihan sentään kyse syntymäpäiväjuhlista. Kakkua sisälle taloon, jossa seurakunta kokoontuu, kerroin, että tämä on syntymäpäiväkakku. Kaikki olivat ihmeissään, että kenellä on synttärit, kunnes yksi pikkutyttö huusi iloisesti, Jeesuksella. Laulujen, yhteisen jakamisen ja seimiasetelman avulla kerratun jouluevankeliumin jälkeen kävimme yhdessä herkkupöydän ääreen. Tosin osan porukasta piti siirtyä ulkopuolelle, kun pieneen huoneeseen eivät kaikki sopineet. Se oli Krushevon seurakunnan ensimmäinen joulujuhla. Tällä välillä Jonna lasten kanssa osallistui Peshteran joulujuhlaan. Tosin väsy voitti lapsilla, ettei edes herkkupöytään asti jaksettu odottaa. Jouni kerkesi illan viimeisiksi tunneiksi mukaan Peshteran juhlaan. Tasan puolelta öin toivotettiin hyvää Jeesuksen syntymäjuhlaa, syötiin syntymäpäiväkakkua ja posautettiin nuorten toimesta muutama ilopommi ulkosalla.

 

Joulupäivänä nukuimme sentään yli kahdeksan. Aamupäivä meni leikkiessä ja iltapäivällä lähdimme viimeistä kymmentä jäljelle jäänyttä lastenraamattulahjaa viemään turkkailaisalueelle. Tämä oli varsin jännittävää. Vastaanotto millet-turkkilaisille, jotka ovat lienee romaneista ja turkkilaisista muodostunut sekakansa, ei ole sillä alueella perinteisesti kovin myönteinen. Kirkkomme on millet-turkkilaisten alueella. Yllätyimme kuitenkin iloisesti, vastaanotto oli pääsääntöisesti positiivinen. Lapsia oli tosin vähän, monet olivat muuttaneet ulkomaille. Muutama kertoi, ettei tämä kirja sovi meille muslimeille, mutta toiset taas halusivat ottaa sen myös siskon perheen lapsillekin. Pikaisesti söimme kotona jouluruokien jämiä ja Jouni suuntasi kirkolle, nuorten näytelmän kenraaliharjoitukset olivat vuorossa. Jännityksen vuoksi sanat meinasivat unohtua ja tavaroita ei löytynyt. Mitäköhän tästä tulee?

 

Joulujuhlan alkaessa ilta seitsämältä ihmisiä alkoi pikkuhiljaa tulla kirkolle. Osa lapsista oli jo odottaneet tunnin. Aivan täpöten täyteen ei kirkko tullut, mutta paljon oli uusia kasvoja ja ilahduttavasti myös joitain vanhoja, joita ei ole aikoihin näkynyt. Jouluntekstejä luettiin ja pyhäkoululaiset olivat harjoitelleet laulun ja opetelleet ulkoa muutamia raamatunjakeita. Tämän jälkeen lapset pääsivät pyhäkouluhuoneeseen, jossa läheskään kaikille ei riittänyt istumapaikkoja. Saarnassa kuultiin Jeesuksesta, joka on ollut jo ennen aikojen alkua luomassa maailmaa ja silti Hän itse tuli tähän maailmaan. Eikä mitenkään heppoisin perustein, vaan pelastamaan syntisiä ihmisiä. Illan lopuksi oli vuorossa nuorten näytelmä. Hienot vaatteet oli löydetty ja pahin jännityskin oli jo jännitetty. Näytelmäporukan lopputuloksista voi turkin taitajat nauttia tästä.

Siunattua Jeesuksen syntymäjuhlaa ja Herran huolenpitoa uudelle vuodelle!