Saarnan jälkeen vuorossa oli vapaansanan osa. Monet halusivat todistaa Jumalan hyvyydestä, ihmeellisistä parantumisista perheensä parissa ja kuinka meidän pitäisi elää lähellä Jumalaa. Kyyneleiltä oli vaikea välttyä ja nenäliinojakin monessa penkkirivissä kaivattiin.
maanantai 30. joulukuuta 2013
Koko kansan joulujuhla
Seurakunnan toisena joulujuhlana oli 25.12 ilta, jolloin paikalle tulee myös musliminaapurustosta uteliaita katsomaan, miten kristityt jouluansa juhlivat. Illan ohjelma on tiiviimpi ja ohjatumpi. Kuulimme joulun ajan tekstit Raamatusta, lukuisia jouluaiheisia lauluja ja saarnan kuinka Jumala on kohdattavissa.
Saarnan jälkeen vuorossa oli vapaansanan osa. Monet halusivat todistaa Jumalan hyvyydestä, ihmeellisistä parantumisista perheensä parissa ja kuinka meidän pitäisi elää lähellä Jumalaa. Kyyneleiltä oli vaikea välttyä ja nenäliinojakin monessa penkkirivissä kaivattiin.
Viikko ennen juhlaa opetin nuorille Lapaset -näytelmän, joka myös juhlan aluksi esitettiin. Ilta huipentui nuorten kahden kuukauden ankaran treenin tuloksena syntyneeseen Joulunäytelmään. Tekstit olivat lähes suoraan Raamatusta ja ulkoa muistettavaa oli reilusti. Molemmat näytelmät olivat iloksi ja puhutteluksi kaikille meille.
Saarnan jälkeen vuorossa oli vapaansanan osa. Monet halusivat todistaa Jumalan hyvyydestä, ihmeellisistä parantumisista perheensä parissa ja kuinka meidän pitäisi elää lähellä Jumalaa. Kyyneleiltä oli vaikea välttyä ja nenäliinojakin monessa penkkirivissä kaivattiin.
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
Seurakunnan joulujuhla
Kirkolla juhlimme joulua kahtena iltana, ensin 24.12 omalla seurakunnan porukalla. Ohjelma oli vapaamuotoinen, jokainen halukas sai jakaa ajatuksiaan joulusta tai lukea pätkän Raamatusta. Väkeä oli lähes kirkon täydeltä.
Lapset löysivät paikkansa milloin mistäkin sylistä.
Välillä musiikki oli korvia huumaavan kovalla.
Yhteiseen tarjoilupöytään jokainen sai tuoda jotain ja pöytä notkuikin täynnä herkkuja. Löysivät sieltä myös suomalaiset joulutortut parempiin suihin.
Kun ruokailu oli ruokailtu, jatkettiin laulujen ja Raamatun luvun vuorottelulla eteenpäin. Välillä tutut laulut ja joulun ilo innoitti paimenten lailla ylistämään Jumalaa.
Puolen yön jälkeen ajatellaan Jeesus -lapsen syntyneen ja silloin on rukouksen aika. Joku rukoilee kädet kohotettuna, toinen pää kumarassa kädet ristissä ja kolmas polvillaan kirkon lattialla.
Lopuksi on jälleen aika kiitoksen ja ylistyksen. Tilaisuus päättyy perinteisesti yöllä yhden aikaan. Mistä tämä perinne tulee, sitä ei kukaan tuntunut tietävän. Luonnollinen selitys lienee, puolenyön rukousten jälkeen alkaa jo uni painamaan silmää. Krushevon seurakunnasta oli vieraita joulujuhlissamme ja osa heistä majoittui meillä. Lapset olivat jo menneet äidin kanssa kotiin nukkumaan ruokailun jälkeen ja nyt oli aika näyttää leposija myös vieraillemme. Onneksi tilaa oli enemmän kuin kerran Beetlehemissä.
Perhejoulu
Suomalaiseen perhejouluun tottuneena päätimme viettää sitä jo 23.12 sillä aattona ja joulupäivänä oli tarjolla uusi kokemus seurakuntajoulusta ihmisten kanssa, jotka eivät ole tottuneet joulua kotona sen kummemmin viettämään. Tässä tunnelmia kuvien muodossa aatonaatolta.
Riisipuuroa aamulla, että jaksaa koko pitkän päivän.
Kuusen koekoristelu ikkunantiivistelyn lomassa edelliseltä päivältä
Sitten oli vuorossa oikea koristelu.
Välillä rakennusmestarin töitä.
Pulkkamäessä käytiin, lumienkeleitä tehtiin..
Saunan koeponnistus (epäonnistui, kuten arvata saattoi, seinäeristeet ovat tarpeen).
Kun odottavan aika kävi pitkäksi luettiin jouluisia tarinoita.
Vihdoin koitti herkullinen jouluateria.
Jouluevankelimin luimme isojen Raamatusta ja sitten oli vuorossa odotettu Itämaantietäjät lastenraamatusta. Ihmettelimme kuinka he toivat lahjoja Jeesukselle ja ennenkaikkea sitä, kuinka Jumala antoi meille suurimman lahjan, Hän tuli itse taivaasta aukaisemaan meille tien taivaaseen. Tästä ilosta, että olemme itse saaneet lahjaksi Jeesuksen haluamme myös jouluna antaa omastamme, siis lahjoja toisillemme. Oli aika tonkia kuusen alunen.
Lahjaksi saimme Taivas on totta -kirjan, sekä aikuisten että lasten version, jota ahkerasti katseltiin.
Jokainen sai joulun kunniaksi valvoa niin myöhään kuin halusi tai mennä nukkumaan niin aikaisin kuin halusi. Äiti valitsi jälkimmäisen ja meni ensimmäisenä kymmeneltä nukkumaan. Lapset menivät pitkin iltaa vuorotellen sänkyyn täysin uupuneina, mutta toisen jatkaessa juuri silloin leikkejään, voitti uteliaisuus ja pelko jonkun kivan menettämisestä väsymyksen. Leikit ja "nukkumaanmenot" seurasivat toisiaan kunnes isä oli melkein saanut lahjakirjan loppuun ja vuorokausi vaihtui. Reilu pari tuhatta vuotta sitten paimenet näkivät yön pimeydessä enkelten kirkkauden ja kuulivat sanat:
"Tänään teille on syntynyt Vapahtaja, Hän on Kristus, Herra"
perjantai 27. joulukuuta 2013
Jouluvalmisteluja
Joulurauhaa nautimme aatonaattona, mutta sen jälkeen onkin ollut kyse jouluhulinasta, mukavasta sellaisesta. Siksipä blogikin on saanut odotella postauksiaan. Tässä kuvakooste jouluun valmistautumisesta kotona.
Piparitalkoot, joita vietettiin monta kertaa.
Itse tehdystä taikinasta tietenkin, kun täällä ei valmista kaupasta saa.
Perinteisiä joulusyömisiä.
Vaikka ei muistettu ottaa kaikista kuvia, hyvin onnistuivat. Suurin osa tuli tehtyä ensimmäistä kertaa itse alusta asti,
voittajaolo :D
Vaikka ei muistettu ottaa kaikista kuvia, hyvin onnistuivat. Suurin osa tuli tehtyä ensimmäistä kertaa itse alusta asti,
voittajaolo :D
Isin ollessa töissä, äidin keittiössä ja lastenhoitajan Suomessa päättivät lapsetkin lähteä reissuun Ruotsiin Maijan luokse.
Lastenhuone sai oman joulukuusen
Joulutortut olivat sitten vuorossa
Toissapäivänä leivottiin vielä naapureille joulupiparit ja tortut, sen myötä tuli leivontakiintiö vähäksi aikaa täyteen! Tarkoitus oli viedä jo samana iltana, mutta miehen yllättävä pääkipeä pisti suunnitelmat uusiksi. Ajoitus oli silti kohdillaan eilen leivonnaisia viedessämme, kun vastapäisessä pienkerrostalossa asuva englannin taitoinen oli meiltä hukassa. "Sattumalta" hän tänään tuli juuri samalla oven avauksella sisään ja näin pääsimme jutun alkuun. "Tulkaahan viideksi minuutiksi"-kutsu muotoutui puolen tunnin visiitiksi. Lupasivat viedä meidät luolille ja ikivanhan kirkon raunioille vuorilla. Bulgarialaiset perinneherkut tuli maistetuksi ja perheen pojan lelut testatuksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)