Työntäyteisen syksyn ja kielenopiskelun lomassa arjessamme on ollut yksi suomalainen ilo ylitse muiden. Oma sauna. Saunan rakentaminen alkoi jo joulukuussa, kun kiuas oli saatu suomaliselta ystävältä ostettua. Kuvittelin projektista nopeahko, mutta saunatilaan laskevien portaiden jyrkkä kulma murensi haaveet. 160 cm korkeat elementit eivät sopineetkaan 180 cm ovesta sisään ja rakenne täytyi rikkoa. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi siinä vaiheessa ollut viisasta ajan säästämiseksi unohtaa kierrätysmateriaalit.
Talven kylmien säiden innostaessa aherrukseen, etene projekti vauhdilla, mutta sitten kevään kiireet pukkasivat liialti päälle. Monesti nikkarointi aikaa löytyi vasta lasten nukahdettua, mutta monta iltaa kuluikin huvassa Norvannon raamattuopetuksia tai musiikkia kuunnellessa. Juhannus toi uuden innostuksen ja sauna saatiin puutarhatuoleilla saunomiskuntoon.
Alkoi laudepuiden etsintä ja lopulta Plovdivin läheltä löytyikin alan maahantuoja. Pyysin tarjouksen ja totesin, että sauna on täällä halvan työvoiman maassa ylellisyystuote, eikä lauteita kannata ostaa valmiiksi tehtynä. Pienen kulttuurioppitunninkin sain laudepuiden ostohommissa. Olin sopinut ostavani 40 m akaasiapuuta istumaosiin (2 x 8 cm, 9 levaa/m) ja toiset 40 m höylättyä mäntylautaa alatasoihin (1,8 levaa/m)ja vielä 10 m parrua tukirakenteisiin. Näin saunan arvokkain osa ovat istumapuut. Kun muuta vaihtoehtoa ei ollut, ei auttanut kuin maksaa. Olin sopinut eräänä päivänä hakevani puut itse tehtaalta ja päivän mittaan asiasta monta kertaa soiteltiin ja aikaa säädettiin. Lopulta hän nouti minut lähimmältä huoltoasemalta ja pienen tehdasesittelyn jälkeen keskusteltiin hinta ja maksaminen selväksi, mutta sitten selvisi, ettei heillä olekaan puita. Kamala vaiva ja lopulta epämielyttävä asia oli pakko sanoa ääneen. Omasta mielestäni kuulijaa ei tarvitse niin paljon yrittää miellyttää, ettei totuutta uskalla kertoa.
Laudepuut saatiin lopulta kotiin toimitettuna, mutta mitat poikkesivatkin sen verta paljon sovitusta, että lauteista oli pakko tehdä pitkittäiset vastoin omaa toivetta. Sitten alkoi rakentaminen. Joitain nuoria tuli taas avuksi ja vatupassille oli töitä. Vahvistavat rakenteet oli laitettu seinän taakse ja tuet ruuvattiin paikalleen. En halunnut tehdä kiinteitä saunahuonetta halkaisevia rakenteita, joten muutamalla tukitolpalle oli tarvetta. Yksi lauteiden kulmaan (kuvassa takana) ja toinen pidemmän lauteen keskelle sekä alatason keskitueksi (kuvassa edessä). Muutamien ristikkäisten upotusten jälkeen rakenne oli riittävän tukeva.
Kiuas sai lapsiystävälliset sivutuet ja alatasot tehtiin kokonaan umpinaisiksi, jotta jokaiselle kylpejälle löytyy sopiva lämmittelytaso, iästä tai saunomis- kokemuksesta riippumatta. Sauna on toteutettu talon rakenteista täysin erillisenä kotelorakenteena, mutta yksi puute on ylitse muiden. Tilassa ei ole viemäröintiä. Näin lapset odottavat kaiholla, kun pääsemme Suomessa saunaan, koska siellä he saavat heittää itse löylyä. Järeämmän puoleiset laudeliinat, kiukaan alla oleva keräysastia ja kostean ilman poistoimuri on taannut tilan nopean kuivumisen.
Sauna valmistui jo elokuussa ja on ollut ahkerassa käytössä sen jälkeen. Viikko sitten sain vihdoin rakentamiseen osallistuneita nuoria nauttimaan kätensä jäljistä. Lisäksi mukana oli muutama ensikertalainen saunassa. Eräskin paljasti saunassa, ettei hän kyllä yhtään tiennyt mihin on tulossa, kun oli saunomaan tulossa. Aluksi kuumuus oli kauhistuttavaa ja saunaan sisälle tuleminen tuntui jopa ylitse pääsemättömältä. He miettivät pilke silmäkulmassa, tälläistako helvetissä on. Ajan kanssa siirryttiin alalautien kautta pikkuhiljaa ylemmäs ja ylemmäs.
Lopulta parhaaksi kokemukseksi osoittautui jalkojen nostaminen seinälle ja pötköttely rennosti lauteilla. Keskustelut polveilivat laidasta laitaa, saunan äänieristystä testattiin laulamalla keuhkojen pohjasta, välillä nautittiin löylytuoksuista ja sitten ulkona käytiin raitista ilmaa haukkaamassa. Kesken kaiken yksi nuorista pyysi minua kaverinsa puolesta vielä kerran selvittämään, miksi se Jeesus on niin tärkeä ja voiko syntisenäkin tulla kirkkoon. Keskustelujen lomassa varsin säästeliäästi heittelin löylyä ja lopuksi vain yksi nuorista halusi kokea miltä kovat löylyt tuntuvat. Kiire tuli alemmas ja ulos saunasta. Mutta kaikki toivoivat, että pian taas saunottaisiin uudestaan.
Hienot lauteet. Kyllä sinusta on timpuri tullut.
VastaaPoistaT.Rami
Aivan ihanan näköinen sauna! Aferina sana! Ellerine sağlık!Olin kerran saksalisessa kodissa missä oli sauna. Siiinä saunassa ei saanut heittää löylyä ollenkaan kun ei olllut viemäriä. Oli aika kuiva kylpy!
VastaaPoista