Touhukkaan päivän illalla äidin virta alkoi olla lopussa. Harmitti kun olin suunnitellut vielä tekeväni muutaman jutun (leipomista, siivousta ja pikainen spostivastaus) kunhan saan lapset nukkumaan. Iltapuuroa tehdessäni tyttö tuli pienen kirjan kanssa viereeni ja sanoi "Minä luen nyt Hyvän käytöksen -kirjaa".
Ja näin hän luki:
Tottele.
Älä sano tyhmyri, sano rakas tai ihana.
Jos lähdet retkelle, pakkaa ne tavarat mitkä haluat ja mitä tarvitset. Älä ota turhia tavaroita.
Mene illalla nukkumaan. Mutta ei ennen seitsemää. Lapset menevät nukkumaan seitsemältä, aikuiset myöhemmin kahdeksalta.
Kyllä siinä väkisin venyi huulet hymyyn ja tunsin saaneeni voimia sen verran että ainakin lasten iltatouhut jaksan. Ehkä virtaa riittäisi vielä johonkin muuhunkin ja jos ei, niin kyllä ne hommat huomiseen voi odottaa.
Ja näin hän luki:
Tottele.
Älä sano tyhmyri, sano rakas tai ihana.
Jos lähdet retkelle, pakkaa ne tavarat mitkä haluat ja mitä tarvitset. Älä ota turhia tavaroita.
Mene illalla nukkumaan. Mutta ei ennen seitsemää. Lapset menevät nukkumaan seitsemältä, aikuiset myöhemmin kahdeksalta.
Kyllä siinä väkisin venyi huulet hymyyn ja tunsin saaneeni voimia sen verran että ainakin lasten iltatouhut jaksan. Ehkä virtaa riittäisi vielä johonkin muuhunkin ja jos ei, niin kyllä ne hommat huomiseen voi odottaa.
:D Hyvä Noomi!
VastaaPoista