Rehellinen yllätys

Viime sunnuntaina oli taas vuorossa pitkä-sunnuntain eli kirkkomatka Krushevoon. Tällä kertaa pastori ei päässyt sairaalareissun vuoksi mukaan reissulle. Illalla klo19 aikaan olimme palanneet Peshteraan, olin jättänyt kyytiläiset koteihinsa ja suuntasin vielä huoltoasemalle tankkaamaan bensakulukuitti mielessäni. Saman aikainen puhelu sairaalaan, potilaan vointia kyselläkseni, koitui vahingokseni. Maksaessani kassalla muistin kyllä kuitin, jota tulin hakemaan.

Seuraavana päivänä pankissa asioita hoitaessani havahdun, etteihän minulla ole pankkikorttiani ollenkaan. Kelaan nopeasti läpi päivän tapahtumat, missä olen käynyt ja onko se voitu varastaa. Miksei vieressä ollutta suomalaista korttia olisi viety samalla? Kotona kaikki taskut ja laukut tutkitaan, lapset tentataan, etteihän korttia ole luvatta otettu leikkeihin. Viimeisin havainto kortista oli siellä huoltoasemalla.

Lapset nukkumaan ja suunta kohti huoltoasemaa. "Onko teillä pankkikorttiani?", kysyin. Onko teillä papereita, tuli vastakysymys. Olihan ne ja mikä helpotus olikaan, kun kortti löytyi tiskin takaan jemmasta. Käsitykseni bulgarialaisten rehellisyydestä nytkähti asteen verran eteenpäin. Ystäväni kommentoi, ettei olisi jostain toisesta kaupasta enään korttia löytynyt, mutta kiitos hajamielisen varjeluksesta ja rehellisestä huoltoaseman henkilökunnasta.