Peshteran koruprojekti

Monet ovat ostaneet aiempina vuosina Suomessa kesäjuhlilla Peshteran koruja. Myyntitulon avulla tuetaan seurakunnan diakonian kautta kaikken vähävaraisimpia yli talven. Useamman mummon olen kuullut kertovan, miten on välillä menty useita vuorokausia täysin ilman lämmityspuita. Vielä useammat ovat kertoneet, mitä lääkkeitä lääkäri on määrännyt ja miten ne on jääneet apteekkiin varojen puutteen vuoksi. 

Jotta diakoniarahastosta voisi tukea näitä heikommassa asemassa olevia, täytyy sitä ennen tapahtua monia asioita. Yksittäisen helmen matka kaunistamaan käyttäjäänsä on pitkä. Tänä vuonna helmien hankinta siirtyi myös Bulgariaan, kun löysimme riittävän kattavana myymälän.

Ensimmäinen askel oli keskustella seurakunnassa projektin toteuttamisesta ja tehdä aikataulusuunnitelma. Varsinainen korumallien suunnittelutyö tapahtui Peshteran ulkopuolella, joten ensimmäiseksi tarvittiin matka korukauppaan selvittämään, mitä on saatavilla. Näiden pohjalta tehtiin korumallit ja laskelmat yksittäisten helmien tarpeesta. 

Korumalleista otetuilla kuvilla tilausten määriä myös ruvetaan selvittämään. Tavoite on selvillä, saada seuraavan vuoden diakoniarahastoon riittävä summa tukemiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan riittävästi koruja, tänä vuonna yhteismäärä oli yli 500. Kun korut oli suunniteltu, mallit tehty, oli aika suunnistaa korukauppaan. Jottei ikäviltä yllätyksiltä olisi vältytty, oli useammat malleissa käytetyt korut kerenneet loppua tämän kahden kuukauden aikana. Tosin korukaupan varastomiehet ja -naiset rehkivät urakalla hommia, eikä mitään korvaamatonta jäänyt uupumaan.

Sitten koitti korupäivät. Se tarkoittaa seurakunnan kynnellekykenevien kutsumista koolle ja tämän vuoden mallien opettamista heille. Ensimmäisenä näytettiin suurihelmisin ja helpoin malli, jottei huonosilmäisimmän mummonkaan tarvitse toimettomana istuskella.

Seuraavaksi vaikein malli, jottei se jäisi viimeiseksi, jos into alkaa jo hiipua. Tekniikat ovat jo vuosien varrella tulleet tutuksi, joten muutama uudella värityksellä ollut vanhan mallinen koru kuitattiin vain huomautuksella, tuonhan me jo osaamme. Koruhelmien pujottelutaitoa on kertynyt tähän porukkaan vuosien varrella varsin paljon. Välillä tarjotaan kahvia ja teetä keksin kanssa. Toiset aloittavat  yhteislaulun. Jostain kuuluu huuto; Jouni Abi (=isoveli), tule katsomaan tätä. Valmiit korut esitellään pelonsekaisella ylpeydellä aikaansaannoksestaan. Pelonsekaisella siksi, että virheen löytyessä, joutuu korun purkamaan ja se taas harmittaa. Korupäivien jälkeen saimme sunnuntaina kokoontua yhdessä samaan tilaan jumalanpalvelukseen ja seurakunta lähetti koruopettajat rukouksin ja kiitoksin kotimatkalle.

Seurakunnan näkökulmasta projekti on vasta alkanut. Nyt koruja aletaan tehdä. Joka arkipäivä klo14 jälleen kynnelle kykenevät kokoontuvat yhteen. Helmet nostetaan esille ja puheensorina täyttää kirkkosalin Peshterassa. Koruprojektin ollessa esillä myös kotona, alkoi meilläkin oma pieni korutehdas.