Hiekkalaatikkoon täytettä, osa 2

Mitä laitaa hiekkalaatikon pohjalle, jos kuitukangasta ei löyty helposti? Mistä löytää sopivaa hiekkaa?

Sopivaa hiekkaa myyvä rakennustarvikeliike löytyi ja enään pitäisi saada se laatikkoon. Millet-turkkilaisten mahallen nurkalla on miehet ja hevoset odottelemassa työtä. Sinne siis ja sovimme hiekan kuljetuksesta. Pääsemme itsekin kyytiin hevoskärryyn.

Hiekka lastattiin kyytiin. Kahdeksan kottikärryllistä. Yhden hinta oli 2 levaa. Jokainen niistä oli 12 lapiollista.

Hiekkalaatikon pohja saatiin kuitukangassäkkejä levittämällä riittävän tiiviiksi.

Hiekat oli tuotu laatikon viereen ja alkoi neuvottelu kahdesta lisähevoskärryllisestä hiekkaa.

Lopulta pääsimme sopimukseen ja annoin kuskille riskillä rahat hiekkoihin ja osan palkasta. Odotellessame pistimme lapiot heilumaan ja hiekat laatikkoon.

Välillä vauhtia piti hidastaa ja kokeilla jo hiekkalelujen toimivuutta tälle hiekalle. Hyvin sopivat yhteen.

Yllätykseksemme paikalle tulikin kaksi hevosta kärryineen. Kuljettaja oli soveltanut sopimusta ja hankkinut töitä kaverillekin. Meitä se ei haitannut, mutta kuljettajat olivat pettyneitä, kun en tarjonnut lopuksi vielä olut rahoja heille palkan päälliseksi.

Sitten koitti lasten mieluisin hetki. He pääsivät istumaan hevosen selkään.

Pojan päästyä ensimmäistä hiekkakuormaa hakiessa hevoskärryjen kyytiin, täytyi tytönkin tasapuolisuuden vuoksi lähtiessä matkustaa hevoskärryillä kotikadun päähän asti. Onnesta soikeana tyttö juoksi kotiin tutkimaan uutta hiekalla täyttynyttä hiekkalaatikkoa.

Vielä isän hommaksi jäi etsiä jostain höylättyä lautaa istumareunojen rakentamiseksi ja verkko, jottei kulkukissat pääsisi asioilleen laatikkoon. Verkko saatiinkin kahdesta palasesta ommeltua, mutta istumalaudat odottavat vielä hiomista, maalausta ja paikoilleen naulausta.