Taloa lämmittämässä

Tällä viikolla olen saanut hieman etäisyyttä uuteen kotiimme ja sen lämmitysjärjestelmään. Viikko reissussa ilman yhtään polttopuun lisäämistä. Tosin kokouksissa ja seminaarissa istumisesta on senkin edestä riittänyt. 

Taloon tutustuessani elokuussa totesin lämmityksen toimivan puulla. Vanha kamina lämmittää kiertovesipattereiden vettä ja patterit huoneita. Kiertopumppu huolehtii veden kierrättämisestä. Vastaavan tapainen systeemi oli lapsuuden kodissanikin, mutta lämminvesivaraajalla varustettuna. Vakuutteluista huolimatta halusin omin silmin nähdä toimiiko järjestelmä ja tietysti oppia myös miten se toimii. Kokeilemista varten järjestelmä täytyy täyttää vedellä, joten testaus jäi seuraavaan kertaan. Sovimme päivän kuukauden päähän ja ennen tuloani vielä vahvistin asian. Syyskuun vaihteessa paikalla olikin muutama usta (asiantuntija). He tosin olivat täysin yllättyneitä: Nytkö haluatte järjestelmää testata? Joo, sitä vartenhan tänne on tultu. "Ei se onnistu, se pitää täyttää ensin vedellä", he vastasivat. Niinpä, näin jäi testi tekemättä. Viikko sen jälkeen kuulin ystäväni kautta uutisen, että nyt järjestelmä on testattu ja hyvin toimivaksi havaittu. Kysyin, olitko itse paikalla ja näitkö? En, oli rehellinen, mutta epäilyksiä herättävä vastaus.

Muuttaessamme taloon ystäväni oli opastamassa alkuun ja näin pääsimme puulämmitteisen talon savuntuoksuisiin tunnelmiin. Vanhan kaminan vanha luukku ei nimittäin pidä savua vain kaminassa, vaan päästää sitä myös huoneeseen. Vanha kamina kun on, ei sille kuulemma voi mitään tehdä. Takkoja varten tarkoitettua saumausainetta kokeilin, mutta ei toimi liikkuvassa paikassa. Alumiiniteippi taas ei kestä yli 150C. Polttopuut talven varalle hankimme jo etukäteen ulkovarastoon valmiiksi pilkottuna. Maan tapojen mukaan puut olivat isoja ja märkiä. Ne kun palavat kauemmin ja näin on enemmän hyödyksi. Siis matka suuntautui kirveskauppaan ja kaminan vieressä puita kuivattamaan.

Lämmin käyttövesi tulee yläkertaan sähköisestä lämminvesivaraajasta. Alakertaankin piti yhteen hanaan tulla lämmintä vettä, mutta se asennus osoittautui vain silmälumeeksi. Kytkimme varaajaan virran päälle ja odottelimme veden lämpiämistä muutaman päivän. Haaleata vettä kummempaa ei tullut, mutta lapsista toinen kerkisi käydä siedettävässä suihkussa. Palautetta toimimattomasta varaajasta antaessamme, saimme kuulla, että se on normaalia ja koska varaaja on pieni (80l!) ei siitä riitä vettä kerrallaan kuin yhden suihkuun. Sovimme kuitenkin, että usta tulee katsomaan mikä on vialla. Ustaa odotellessamme varaaja alkoi tiputtaa vettä ja poltti sulakkeen.

Viikko muuton jälkeen koitti vihdoin se päivä, kun omistaja, välittäjä ja kolme-neljä ustaa tuli paikalla. Minä oli varautunut tilanteeseen pyytämällä tuttavaperheen tytön turkki-bulgaria tulkiksi. Vesivaraaja oli kuin olikin oikeasti rikki. Uusi tuli heti miten muutaman päivän päästä. Välillä kerkesimme todeta jääkaapin myös rikkonaiseksi. Niin se poistetaan vuokrasopimuksen protokollasta. Esitin astianpesukonetta varten liitännän tekemistä tiskipöydän alle. Jäin odottelemaan lupaa. Lämmityshuoneessa tein mielestäni hyvän tarjouksen omistajalle, ostaisimme puoliksi kaasu käyttöisen uunin, mutta hänen omistukseensa. Ei sopinut, mutta toisaalta ei hän myöskään kieltänyt ostamasta omaan laskuuni. 

Sitten alkoi mielenkiintoiset keskustelut. Pyysin lupaa asentaa lämminvesivaraajan alakerran kaminan viereen. Näin puiden polttamisen lämpö pesän sammuttukin säilyisi varaajassa ja sen ansiosta myös pattereissa.  Moinen systeemi ei ollut täkäläisille tuttu laisinkaan. Virhe oli sanoa, että tunnen tämän systeemin, koska niitä on paljon Suomessa. Kaikki repesi nauruun ja sanoivat, tämä on Bulgaria, ei täällä ole sellaista.  Nuori tulkkini oli helisemässä, kun ustat eivät suostuneet kuuntelemaan hänen tulkkauksiaan loppuun asti. Lopulta sovin hänen kanssaan, että minä sanon vain puoli lausetta kerrallaan ja hän kääntää sitä mukaan. Näin ustien oli lopulta pakko kuunnella sanottavani. Lupa ei irronnut vielä. 

Siirryimme alakerran huoneisiin. Niiden läpi kulkee putket kaminalta yläkerran pattereihin. Vaikka alakerran patterit eivät ole päällä, on talon lämpimimmät huoneet siellä, koska putkia ei ole eristetty. Hyväksi todetulla menetelmällä selitin putken eristyksen hyödyt ja pyysin lupaa eristää ne. Olin jo lopettanut haaveilemisen, että omistajan tämän teetättäisi. Jos mahdollista asia oli vielä tuntemattomampi, kuin lämminvesivaraaja kaminan yhteydessä. He epäilivät, että minä yritän räjäyttää koko talon. ”Jos putket eristää, nehän voivat liikaa kuumua. Laitat vain alakerran patterit kiinni, niin silloin lämpöä ei tule tänne”, kuuntelin selityksiä. Lähdettyäni tekemään vesi ja sähkösopimuksia omistajan kanssa, hän antoi kaikkeen pyytämääni luvat. Näin ustatkin saivat säilyttää mielipiteensä suomalaisesta räjäyttelijästä.

Yläkerran paisuntasäiliö oli tulomme jälkeen jo valunut tyhjiin, joten täytimme sen ja ilmasimme patterit. Ilmauksen opittuamme jouduimme jatkamaan sitä neljä iltaa peräkkäin, aina kun patterit olivat lämpiminä. Ilmaa ei pitäisi tulla koko ajan, joten jossain on liene reikä. Yhden patterin venttiilistä tiputteli vettä. Omistajan ustalta tuli ensi kertaa vastaus, tehän siinä asutte, joten hoitakaa homma itse. Kiristimme sen ja nyt odottelemme, että loppuuko ilman tulo siihen. Putkien eristeet ostin jo. Lämminvesivaraaja vielä pitäisi löytää. Helpommin sanottu kuin tehty.

siitä puheen ollen pitäisikin mennä tyhjentämään vintillä oleva kiertovesiputkiston ylipaisuntasäiliön ylivalumisastia vedestä ja täyttää se jälleen vedellä