7 järveä vuorilla

Bulgaria on vuoristoinen maa. Maata halkoo kaksi vuoristoa, joista Rhodope on eteläinen ja Peshtera on myös sen vuoriston kupeessa. Ystävämme pitkäaikainen haave on ollut käydä Rhodope -vuoriston Rila vuorella paikassa, josta löytyy 7 järveä. Tosiasiassa järviä on enemmänkin, mutta nämä seitsämän näkyvät kerralla yhdeltä näköalapaikalta.

Osa vuoristokohteista on talvikohteita ja osa kesäkohteita. Seitsämälle järvelle kannattaa mennä, joko alkukesästä tai alkusyksystä, säiden ollessa miellyttävimmillään ja ruuhkan vähimmillään. Saavuimme aamupäivällä hyvissä ajoin, mutta lähes kaikkiparkkipaikat olivat jo hissin ala-aseman tienoilla täynnä. Lapsi-kortilla saimme kuitenkin ajaa lähemmäksi. Todetaksemme vain, että hissin ala-asema on sakeanaan väkeä. 

Syykin selvisi pian, hissi on epäkunnossa. Näin valitsimme toisen vaihtoehdon ylös pääsemiseksi, vuokrasimme maastoauton. Isolla porukalla hinnoissakaan ei tullut paljon eroa. Maastoautot hyrräsivät ylös ja alas, mutta samalla ihmettelin miksi suurin osa kuitenkin jäi odottamaan hissin korjaamista.

Syy selvisi lähes ylätasanteella. Kuskien puheet ylös viemisestä olivat vain mainosta tai miten sen nyt sanoisi, näkökulman tietoista valitsemista siten, että saadaan myyntiä aikaan. Alhaalta katsoen meidät vietiin kyllä ylös, mutta ylhäältä katsoen ei kuitenkaan. Hissin ylätasanteen ja yläaseman hotellin alue on luonnonsuojelualue, eikä sinne saa mennä moottoriajoneuvoilla.

Hissin yläasema oli kyllä näköpiirissä, mutta lasten kanssa kiivetessä matka oli aikamoinen. Tämän vuoksi osan jo väsyessä kiipeämiseen hissin ylätasanteella jakaannuimme kahteen ryhmään, osa jäisi leikkimään nurmikentälle, toisten jatkaessa ylös.

Ensimmäinen puoli tuntia oli pelkkää nousua, jonka jälkeen jatkajienkin porukka puolittui. Toisten ihastellessa rinteeltä aukeavia upeita maisemia, oli toisilla aikaa keskittyä pieniin yksityiskohtiin.

Isommat pienemmät eli viisi ja kolme vuotias vielä jatkoivat varsinaista jyrkkää rinnettä ylöspäin, kunnes järvistä ensimmäinen tuli näkyville ja siihen olikin hyvä perustaa eväspaikka.

Harmillisesti puhelinyhteydet eivät toimineet, eikä viesti sopivasta suunnasta tavoittanut alhaalla olevia. Näin muilta jäi suurin osa järvista näkemättä. Ensimmäisen järven näkee pilkottavan hissin ylätasanteelta, mutta toiselle täytyy jo kiivetä puolisen tuntia, mutta siitä eteenpäin pääsee lähes tasaista maata niin pitkälle, että jos 5 järvista tulee näkyville.

Onneksi sopivia kiipeilykiviä kyllä löytyi alhaaltakin ja aika kului huvassa, ainakin aluksi. Nimittäin koko reissu hissiltä parhaalle näköalapaikalle kesti 3 tuntia. Viimeinen nousi oli jyrkkää kapuamista, mutta maisemat palkitsivat kyllä kiipeäjän. Matkalla kerkesi juttelemaan hyvin syntyjä syviä ja ihmettelmään Jumalan luomistöiden kauneutta. 

Piponi vieressä näkyy valkoinen piste, jossa on ylätasanteen hotelli.